sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Sen pituinen se.

Eräs ajanjakso elämässäni päättyi vuonna 2014 Hawaijille. Päätin, että tämä triathlonkisailu oli nyt tässä. Hain sitten päätöstäni vahvistaakseni erikoistumispaikkaa Turun yliopistosta. Vuonna 2016 syntyi meidän rakas esikoinen. Kaikki elämänarvoni menivät uusiksi. Toivuin raskaudesta hyvin, mutta kilpailuinto oli täysin tiessään. Hyvä niin, sillä mahdollisuudet harjoitteluun heikkenivät entisestään, kun toinen aarteemme syntyi tämän vuoden heinäkuussa.
Elämä on tarjonnut vain parastaan vuonna 2017. 

Jotta lopputulos ei olisi niin selkeästi luettavissa, mukana on sekoittava tekijä: Ironman Tallinna 2018.

Kauden 2018 tavoitteet ovat siis selvät. Olla paras mahdollinen äiti näille kahdelle ihanalle. Kahden toistaiseksi alle 2-vuotiaan kanssa kotona riittää hommaa niin, ettei pääse tylsä iskemään. Mutta on myös riski väsyä ja laiskistua. Siksi minun oli laitettava jokin urheilutavoite ensi vuoteen, että motivoidun lenkille. Se on toiminut hyvin. Joka kerta, kun saavun treenistä kotiin, olen iloisempi, energisempi ja pää täynnä selkeitä ajatuksia, miten nämä hommat hoidetaan hyvin. Urheilu on ihanaa!

Sovimme Tatun kanssa, että tunti päivässä liikuntaa periaatteesta pidetään kiinni, jos se vain mitenkään onnistuu. Aikataulutettiin tämä homma niin, että Tatu treenaa aamulla ennen töitä ja minä hänen palattuaan töistä. Näin jää perheen yhteistäkin aikaa hyvin. Tatu teki minulle treeniohjelman, joka on loistava! Siinä on kaikkea mahdollisimman vähän, mutta riittävästi, että mieli virkistyy ja kunto paranee. Aikalailla nollilta kun ponnistaa, niin saa ihan mukavasti kuntoa nostettua aika pienelläkin. Ihan selvä juttu on, että kävelemään en sinne Tallinnaan ajatellut lähteä. Muuten omalla suorituksellani ei ole mitään väliä.

Jostain kyselytutkimuksesta luin, että 70-vuotias katuu eletyssä elämässään keskimäärin eniten sitä, ettei viettänyt tarpeeksi aikaa lastensa kanssa silloin, kun ne olivat pieniä. Kokemuksen tuomaa viisautta tuo. Minä en aio katua samaa asiaa 70-vuotiaana, jolloin on aikaa vielä Ironmanillekin :) Aion nauttia tästä ajasta täysillä.


Blogini loppuu tänään ja tähän tekstiin. Kiitän vielä kaikkia mukana olleita. Jatkossa voit seurata minua instagramissa nimellä tri.flow, jonne päivitän kuulumisia. Toivotan oikein hyvää uutta vuotta kaikille. Pitäkää lenkkarit liikkeessä, sillä maalissa tavataan :)